mitä haluat - mitä sinulta halutaan

Millaisia ominaisuuksia työnhakijoilta asiantuntijatehtävissä, keskijohdon ja ylemmän johdon tehtävissä nykyään odotetaan ja mitä puolestaan työnantajat ovat valmiita tarjoamaan saadakseen osaajia riveihinsä?

Olen tehnyt mutu-seurantaa työnhakijaan kohdistuvista odotuksista työurani aikana. Seuranta-aikani on noin 13 vuoden ajalta, kun olen arvioinut ehdokkaiden soveltuvuutta ja samalla luonnollisesti saanut työnantajalta määrityksen siitä, mitä he ovat hakemassa. Mielenkiintoista on havaita muutosta tapahtuneen.

Aiemmin työpaikkailmoituksissa vilisi adjektiiveja kuten itsensä likoon laittava, vastuuntuntoinen, yrittäjähenkinen, neuvottelutaitoinen, paineensietokykyinen jne. Yhteistä näissä oli ajatus perinteisestä suomalaisesta työetiikasta, johon kuuluu vahva asiaorientaatio, kovanahkaisuus ja itsensä ja oman aikansa uhraaminen työn alttarille. Tätä arvomaailmaa edustavia yrityksiä löytyy vielä tänä päivänäkin, mutta maailma on muuttunut. Onneksi.

Mitä työnhakijalta tänä päivänä edellytetään?

Haluttuja ominaisuuksia näyttäisivät olevan kehityshakuisuus, hyvät vuorovaikutustaidot, nälkä uusien mahdollisuuksien etsimiseksi. Hakijan tulee omata selkeä kokonaisnäkemys hyvästä johtamisesta, hän kykenee innostamaan ja motivoimaan, hän kykenee luomaan luottamukselliset yhteistyösuhteet.

Aika eri tavalla painottuneita asioita verrattuna aikaisempaan.

Suunta muutoksessa on mielestäni hyvä, yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi on ehdottoman tärkeää kyetä uudistumaan ja hakemaan jatkuvaa kehitystä. Ihmistieteilijänä pidän kovasti myös vuorovaikutustaitojen korostamisesta, luottamuksellisten yhteistyösuhteiden rakentamisen korostamisesta ja varsinkin innostamisen ja motivoimisen korostamisesta. Nämä ominaisuudet siirtävät painopistettä asiajohtamisesta henkilöjohtamiseen, ja koska ihmiset ovat kaikkien yritysten voimavara, on suunnanmuutos erinomaisen hyvä. On loistavaa huomata, että yhä useammassa yrityksessä nähdään ja tunnustetaan ihmisten osaamisen merkitys tuotteiden tai edistyksellisen teknologian merkityksen sijasta. En tarkoita sitä, etteikö tuotteilla tai teknologialla olisi merkitystä, tottakai on, mutta joissain yrityksissä on kyetty luomaan olosuhteet, joissa ihmiset ovat saaneet parempia tuotteita tai teknologiaa aikaiseksi. On luotu paremmat kehittämisen ja aikaansaamisen edellytykset. Kovien paineiden tai seurannan ja kontrollin alla ei tämä onnistu. Kehittäminen sisältää aina luovuuden elementin ja luovuus sammuu pakon edessä.

Lisäksi menestyminen on aina tiimityön tulosta. En muista kuulleeni kenestäkään yritysjohtajasta, joka olisi sanonut, että yritys on markkinaykkönen, koska hän yritysjohtajana on saanut tämän aikaan yksin. Parhailla johtajilla on itseluottamusta nostaa tiimiään esille ja he korostavat toimivan yhteistyön ja jokaisen roolin tärkeyttä menestyksen aikaansaamisessa.

Asia, joka minua mietityttää ja jossa yritykset eivät ole mielestäni oikein onnistuneet differentoitumaan, on se tarjooma, mitä yritys työnantajana lupaa tarjota työnhakijoille. Yleisimmät asiat, joita yritys työnantajana lupaa tarjota, ovat esim. haasteelliset ja monipuoliset työtehtävät, näköalapaikka, kilpailukykyiset tuotteet, viihtyisä ja kannustava työyhteisö, kilpailukykyiset edut, motivoitunut henkilökunta, innostava työympäristö. Nämä ovat kaikille aika lailla geneerisiä. Ikävä on myös huomata, että yhä useampi työnantaja ei vaivaudu nostamaan esille mitään houkuttelevia tekijöitä, joita he voisivat mainostaa tarjoavansa, jotta työnhakijat kiinnostuisivat. Asetelma on tällöin se, että työnhakijaan kohdistuu lukuisa vaatimusten ja edellytysten luettelo, työtehtävät on kyllä selkeästi kuvattu ja yritysesittely on ingressissä aika mukavasti kuvattu.

Olisi kohtuullista työnantajalta, että hän voisi joillain tekijöillä haluta personoida hieman työpaikan luonnetta ja sitä hyvää, mitä työntekijöilleen on valmis tarjoamaan. Nämä olisivat nimittäin juuri niitä tekijöitä, joilla työnhakijoille voisi ilmaista sen, mitä työnantajana on valmis aidosti tarjoamaan ja tällöin yrityksen arvojen kanssa samoja arvoja edustavat työntekijät voisivat löytää toisensa.

Eikö näitä erityispiirteitä voida tunnistaa ja määrittää ja nostaa yrityksen kilpailutekijöiksi työnhakijamarkkinoilla?

On yleisesti tunnettu ja myös tutkittu tosiasia, että esimiehen ja johtamisen merkitys työntekijöiden työssä viihtymiselle on kiistaton. Miksi yritykset eivät nosta/uskalla nostaa näitä tekijöitä kilpailutekijöiksi houkutellakseen osaajia riveihinsä??

Itse olisin ehdottoman kiinnostunut sellaisesta yrityksestä, jolla on rohkeutta mainostaa itseään työpaikkana, joka tarjoaa

"laadukasta henkilöjohtamista" tai
"kannustavan esimiehen" tai
"tiiminsä osaamista arvostavan esimiehen" tai
"pitkäjänteiseen suunnitelmalliseen työhön kykenevän johtoryhmän"

Luulen, että jos joku yritys uskaltaisi linjata tämänkaltaiset lupaukset ja onnistuisi rakentamaan sellaisen yrityskulttuurin, jossa nämä ovat itsestäänselvyyksiä, niin tämän työpaikan ei tarvitsisi tuskastella työvoiman saatavuusongelmien kanssa. Työntekijällä ja myös työnhakijalla on oikeus edellyttää myös työnantajan panostusta pelkkien pikavoittojen sijaan. Aidosti työntekijöihin panostavat ja ihmisiään arvostavat työnantajat ovat menestyjiä myös tulevaisuudessa.

/headhunter